Dhukkubni haala addaa kan hin baramne kan caasaa ykn hojii orgaanizimii hunda ykn gartokkee isaa irratti dhiibbaa hamaa kan geessisu yoo ta’u, miidhaan alaa kamiinuu battalumatti kan hin uumamnedha. Dhukkuboonni yeroo baay’ee haalawwan fayyaa mallattoolee fi mallattoolee adda ta’an waliin walqabatan ta’uun beekamu. Dhukkubni tokko sababoota alaa kan akka paatojeenoota ykn hojii dhabuu keessoo irraa kan ka’e ta’uu danda’a. Fakkeenyaaf, hojiin keessoo sirni ittisa qaamaa dhukkuboota adda addaa kanneen akka hanqina ittisa qaamaa gosa adda addaa, garmalee miira namaa kakaasu, alarjii fi jeequmsa ofirraa ittisuu dabalatee fiduu danda’a.

Nama keessatti dhukkubni yeroo baay’ee haala kamiyyuu kan nama dhibee kanaan qabame dhukkubbii, hojii dhabuu, dhiphina, rakkoo hawaasummaa ykn du’a, ykn namoota nama sana waliin wal qunnamaniif rakkoo walfakkaataa fidu agarsiisuuf bal’inaan itti fayyadama. Miira bal’aa kanaan yeroo tokko tokko miidhaan, qaama miidhamummaa, jeequmsa, siindiroomii, infekshinii, mallattoolee adda baafaman, amala karaa irraa maquu, fi garaagarummaa caasaa fi dalagaa hin baramne kan hammatu yoo ta’u, haalawwan biroo fi kaayyoowwan biroof kunniin akka gosoota adda baafamuu danda’anitti fudhatamuu danda’u. Dhukkuboonni qaama qofa osoo hin taane sammuunis nama miidhuu danda’u, sababiin isaas dhukkuba tokkoon qabamuu fi waliin jiraachuun ilaalcha namni dhibee kanaan qabame jireenyaaf qabu jijjiiruu danda’a.

Duuti sababa dhukkubaa sababa uumamaatiin du’a jedhama.

Dhukkubni gosoota gurguddoo afur qaba:

• dhukkuboota daddarboo,
• dhukkuboota hanqina,
• dhukkuboota dhalootaan dhufan (dhukkuboota dhalootaa jeneetikii fijeneetikii hin taane dabalatee),
• fi dhukkuboota fiiziyoloojii. Dhukkuboonni karaa biraatiinis ramadamuu danda’u, kanneen akka dhukkuboota daddarboo fi daddarbohin taane.

Dhukkuboonni nama ajjeesan dhukkuba ujummoo dhiigaa (blood flow  obstruction) yoo ta’u, itti aansuun dhukkuba ujummoolee sammuu fi infekshinii sirna hargansuu gadiiti. Biyyoota guddatan keessatti dhukkuboonni akka waliigalaatti dhukkuba baay’ee fidan haalawwan niwuroo saayikiyaatrikii kanneen akka dhiphina sammuu fi yaaddoodha.

Paatolojiin, qorannoo dhukkubaa, etiology, ykn qorannoo sababa of keessatti qabata.