Kan armaan gadii tarree gosoota kaansariiti. Kaansariin garee dhukkuboota baay’inni seelotaa haala hin baramneen dabaluu kan of keessaa qabu yoo ta’u, kutaalee qaamaa biroo weeraruu ykn babal’achuu danda’a. Tuumorri ykn citaan hundi kaansarii miti; (benign tumors) kutaalee qaamaa birootti waan hin babal’anneef akka kaansariitti hin ramadamu. Kaansaroonni adda addaa beekaman 100 ol ta’an kan nama miidhan jiru.

Kaansaroonni yeroo baay’ee kutaa qaamaa isaan irraa maddaniin ibsama.Haa ta’u malee, kutaaleen qaamaa tokko tokko gosoota tishuu hedduu waan qabaniif, sirritti akka mul’atuuf, kaansaroonni dabalataan gosa seelii seelonni tumoor irraa maddaniin ramadamu. Gosoonni kunniin kanneen armaan gadii of keessatti qabatu:

Kaarsinoomaa: Kaansarii seelii epithelial irraa argamu. Gareen kun kaansarii baay’inaan ga’eessota dullooman irratti mul’atan hedduu of keessatti qabata. Kaansaroonni harmaa, piroostaatii, somba, xannacha sombaa fi garaacha keessatti uumaman hundi jechuun ni danda’ama kaansariidha.
Sarcoma: Kaansarii tishuuwwan walqabsiisaa (i.e. lafee, lafee, cooma, narvii) irraa kan dhufan yoo ta’u, tokkoon tokkoon isaanii seelii seelii mesenchymal kan lafeen ala jiran irraa maddan irraa kan guddatan dha.
Limfoomaa fi dhukkuba dhiigaa: Kaansariin gosa lamaan kun seelii hin bilchaanne kanneen lafee irraa maddan irraa kan ka’an yoo ta’u, guutummaatti adda baafamanii bilchaachuun gara qaamolee idilee sirna ittisa qaamaa fi dhiigaatti kan yaadamanidha. Acute lymphoblastic leukemia gosa kaansarii daa’imman irratti baay’inaan mul’atu yoo ta’u, namoota ~30% qaba. Haa ta’u malee, ga’eessonni daa’imman caalaa baay’ee limfoomaa fi dhiiga dhiigaatiin qabamu.
Tuumorii seelii jarmii: Kaansarii seelii pluripotent irraa kan argamu yoo ta’u, yeroo baay’ee qaama saalaa ykn ovaarii keessatti kan mul’atu (seminoma fi dysgerminoma, akkaataa wal duraa duubaan).
Blastoma: Kaansarii seelii “precursor” hin bilchaanne ykn tishuu miciree irraa argamu. Blastomas akka waliigalaatti daa’imman irratti (fkn. neuroblastoma, retinoblastoma, nephroblastoma, hepatoblastoma, medulloblastoma fi kkf) ga’eessota dullooman caalaa baay’inaan mul’ata.

Duuti kaansarii addunyaa gosa bara 1990 hanga 2019tti, ragaa qorannoo Ba’aa Dhukkubaa Addunyaa 2019 irratti hundaa’uun
Kaansaroonni yeroo baayyee -carcinoma, -sarcoma ykn -blastoma akka xumuraatti fayyadamuun moggaafamu, jecha Laatiin ykn Giriikii qaama ykn tishuu ka’umsaa jedhu hundee ta’ee. Fakkeenyaaf, kaansariin baay’inaan mul’atu kan paarenkaayimaa kalee (“hepato-” = kalee), kan seelii epithelial hamaa (“carcinoma”) irraa maddu, hepatocarcinoma jedhama, dhukkubni hamaan seelii dursaa kalee jalqabaa irraa maddu ammoo hepatoblastoma jedhama. Haaluma walfakkaatuun, kaansariin seelii coomaa hamaa irraa maddu liposarcoma jedhama.

Kaansarii beekamaa tokko tokkoof maqaan qaama Ingiliffaa fayyadama. Fakkeenyaaf, gosti kaansarii harmaa baay’inaan mul’atu ductal carcinoma of the breast jedhama.

Tuumoonni gaariin (kanneen kaansarii hin taane) yeroo baay’ee -oma akka xumuraatti fayyadamuun maqaa qaamaa akka hundee ta’etti fayyadamuun moggaafamu. Fakkeenyaaf, seelii maashaa lallaafaa keessaa kan hin miidhamne leiomyoma jedhama (maqaan beekamaan kan yeroo baay’ee gadameessa keessatti mul’atu fibroid dha). Kan nama burjaajessu, gosootni kaansarii tokko tokko xumura -noma fayyadamu, fakkeenyota melanoma fi seminoma dabalatee.

Gosoonni kaansarii tokko tokko guddinaa fi boca seelii maaykirooskooppii jala jiruun kan moggaafaman yoo ta’u, kanneen akka kaansarii seelii guddaa, kaansarii seelii ispiindilii fi kaarsinoomaa seelii xixiqqaa.