Pellentesque non dolor vitae lacus fringilla consequat vel quis enim. Cras venenatis mollis neque in fringilla. In vitae
Gaaffii: Gaafa tokko sadaqaa niyyadheetiin gargaarsa masjiida tokkoof ammalle maatii yatiimaatiif gargaarsa niyyadhee nama tokkotti waa erge, namni sun waan san akka an fedhutti bakkaan hin geenyee, ka masjiida sanis cinaa kenneetuma waa xiqqoo kennee, ta biraa Masjiida biraatiif dabarse an ammo masjiida saniif hin niyyannee inni ammo fedhinnaa isaatiin akkas hojjatee wanni anarratti jiru...
Deebisaa: Rabbiin waa hunda nuuf kennee jira. Namni Yoo qabbanti jiraatte bishaan oowwifachuu danda’a . Qabantilleen kama akkanatti sodaatanii mitii, kama dhugaan nama dhibdu san ta’uu beekuu qaba. Dhugumaahuu qabanti tun si miiti moo, sodama birdilibsii jalaa bahuu dadhabanii , Rabbi gargar beeka ”laa yakhfa’a aleeyhi khaafi’a” wanni feete isarraa hin dhokattu. Dhiqateetuma salaata inshaallah. Yoo kaa...
Dhaabbata Fayyaa Addunyaatti Hoggantuu Sagantaa Dhabamsiisuu Onchocerciasis Addunyaa ta’uun, Dr Maria Rebollo qabsoo jaamummaa lagaa qajeelchuuf gargaaraa jiru. Niijar Afrikaa keessatti biyya jalqabaa WHOn dhibee kana dhabamsiisuu ishee mirkaneesse ta’uu ishee beeksisuun, biyyoonni biroo akkamitti tarkaanfii Niijar hordofuu akka danda’an ibsiteetti. Gaaffii fi deebii Jumana Farouky Waggaa 50 dura, balaliʼaan xinnoo tokko gandoota Niijer keessa...
Rakkoon qilleensaa akkuma hammaataa dhufeen dhiibbaan inni fayyaa keenya irratti qabus hammaataa dhufeera. Gabaasni haaraan WHO baase tarkaanfiin hatattamaa akka barbaachisu ibsa. Gabaasa kana keessaa wantoota keenya kanneen gurguddoo ta’an shan tarreessina. Rakkoon qilleensaa akkuma hammaataa dhufeen dhiibbaan inni fayyaa keenya irratti qabus hammaataa dhufeera. Gabaasni haaraan WHOn baase tarkaanfiin hatattamaa akka barbaachisu ibsa. Gabaasa...
Bara darbe namoonni dhukkuba dengue qabamuu isaanii gabaafame sadarkaa olaanaa irra ga’uu isaatiin — biyyoonni tokko tokkos ganna kana deebi’anii saffisa sodaachisaa ni argu jedhamee eegama – saayintistoonni hoomaa awwaannisaa baakteeriyaadhaan qabame fayyadamuun tamsa’ina dhukkubichaa saffisiisaa jiru. Jumaana Faaruukiitiin Awwaannisni kun uumama addunyaa kanarraa lubbuu namaa galaafatu ta’uun kan beekamu yoo ta’u, dhukkuboota bineensota biroo...
# Maqaa Jecha Hiikkaa 1 ٱلرَّحْمَٰنُ Ar-Raḥmān Irra caalaa ykn Guutummaatti Rahmata godhaa 2 ٱلرَّحِيمُ Ar-Raḥīm Keessumaa Muslimootaaf Rahmata godhaa 3 ٱلْمَلِكُ Al-Malik Mootii fi Abbaa Qabeenyaa 4 ٱلْقُدُّوسُ Al-Quddus Kan Guutummaatti Qulqulluu 5 ٱلسَّلَامُ As-Salām Mudaa kan hin qabnee fi Nagaa kan kennu 6 ٱلْمُؤْمِنُ Al-Mu’min Kan Iimaana fii Nageenya kennu 7 ٱلْمُهَيْمِنُ Al-Muhaymin...
Ooseeniyaan maqaa teessuma lafaa keessatti naannoo biyyoota 14 irraa ijaarameef fayyadamudha. Yeroo baayyee ardiilee addunyaa keessaa tokko ta’ee tarreeffama. Jechi “Oceania” jedhu hiika tokko qofa irratti waliigalame hin qabu. Hiikni bal’aan Ooseeniyaa naannoo guutuu ardii Eeshiyaa fi Ameerikaa gidduu jiru, Awustiraaliyaa dabalatee, akkasumas odola qarqara Paasifikii keessa jiran kan akka odola Jaappaan, Taayiwaan, fi odola...
Awurooppaan kutaa dhiha ardii Yureeshiyaa yoo taatu, yeroo baayyee akka ardii mataa isheetti yaadamti. Eeshiyaa irraa kan adda baate gaarreen Uraal Raashiyaa fi Turkii keessatti boolla Bosporus strait dha. Ardiin kun baay’ina ummata Roomaa addunyaa irratti baay’inaan qabdi. Awurooppaan gama sadiin bishaaniin daangeffamti. Dhihaan Galaana Atlaantiik jedhama. Gara kaabaatti Galaana Arktiik jedhama. Galaanni Meditiraaniyaanii Kibba...
Antaarktikaan lafa irraa gara kibbaatti kan argamtuu fi ardii namoota xiqqaa qabdudha. Innis Pool Kibbaa irratti argama. Guutummaatti jechuun ni danda’ama gara kibba Geengoo Antaarktikaatti argama. Naannoo Antaarktikaa Galaana Kibbaa jira. Ardii bal’inaan Eeshiyaa, Afrikaa, Ameerikaa Kaabaa, fi Ameerikaa Kibbaatti aanee sadarkaa 5ffaa irratti argamti.Antaarktikaa gara %99 bubbeedhaan uwwifameera. Bubbeen kun yoo xiqqaate furdina kiiloo...
Ameerikaan Kibbaa ardii Ameerikaa Kaabaa irraa gara kibbaatti argamtudha. Ardiileen lamaan kun Sulula Paanaamaan addaan baafamaniiru. Ardiileen torba kanneen addunyaa kana ijaaran yoo ta’u, Ameerikaan Kibbaa sadarkaa 4ffaa irratti argamti. Ameerikaan Kibbaa biyyoota 12 of keessatti qabata: Arjentiinaa, Booliiviyaa, Biraazil, Chiilii, Kolombiyaa, Ikuwaadoor, Gaayana, Paaraaguway, Peeruu, Surinaam, Uraagaay fi Veenzuweelaa. Ameerikaan Kibbaa daangaa Paanaamaan Ameerikaa...
