Gaanfi Afrikaa jijjiirama siyaasa-addunyaa gad-fageenyaan hin hubatamneef xiyyeeffannoo guddaa keessa jira; diinummaa seenaa dheeraa, morkii galaanaa, akkasumas jijjiirama humnaa gidduu galeen marfamee, naannoon kun qaxxaamura yaaddessaa keessa seenaa jira. Rakkina kanaa gidduutti, haalli nageenya keessoo Itoophiyaa caalaatti hammaachuun, jeequmsi daangaa isheetiin Ertiraa fi Sudaan gara garaatti balbaluu itti fufeera; walgahiiwwan naannoo dhihoo kanaa akka argisiisanitti immoo, adda qooddaa cimaan uumamee jira — garee Gibxi-Ertiraa-Somaaliyaa gama tokkoon, gama biraan immoo Itoophiyaan hariiroo lammiilee gidduu, dabalataanis michoomni ishee Somaaliland waliin qabdu irratti hundaa’e jiraachuu isaa mul’isa. Wal-dhabbiin kunis biyyoota alaa hawachaa jira — Ameerikaan garee Gibxi-Asmaraa dhoksaadhaan deggertee handhuura Galaana Diimaa keessatti humna ishee bal’isuuf yaaddu jedhamee shakkiin kaʼuu isaatiin, qondaaltonni ol’aanoo Ameerikaa Hagayya 5, 2026 michooma kamiyyuu Itoophiyaa mormuun gargaaraa akka hin jirre ifatti mormaniiru. Gaanfi Afrikaa filannoo cimaa gidduu jiraachuu isaatiin — jechuunis waraanaan itti fufuu ykn diplomaasii calaqqisiisuu — kallattiin isaa hangam ariitiidhaan fi haqa-qabeessummaadhaan hawaasni addunyaa balaa kana furuuf tarkaanfii akka fudhatu irratti hundaa’a.