Pellentesque non dolor vitae lacus fringilla consequat vel quis enim. Cras venenatis mollis neque in fringilla. In vitae
Ameerikaan Kaabaa ardii guddaa Kaabaa fi Dhiha Hemisfeera lafaa keessatti argamtudha. Gara bahaa Galaana Paasifikii, dhiha Galaana Atlaantiik, kibba Galaana Arktiik yoo ta’u, kutaa kaaba Ameerikaa ti. Kutaan kibbaa Ameerikaa Giddugaleessaati. Ardii guddicha addunyaa Eeshiyaa fi Afrikaatti aantee sadarkaa sadaffaa irratti argamti. Ameerikaan Kaabaa baay’ina ummataa naannoo miliyoona 528 kan qabdu yoo ta’u, ardii baay’ina...
Eeshiyaan bal’ina lafaa fi baay’ina namootaatiin ardii guddittii lafa irra jirtudha. Irra caalaa hemisfeera kaabaa keessa jira. Eeshiyaan dhihaan Awurooppaa, kibbaan ammoo Afrikaa waliin wal qunnamti. Yeroo tokko tokko Eeshiyaa fi Awurooppaan walitti makamuun ardii guddaa Yureeshiyaa jedhamtu uumu. Qaroominni dhala namaa durii tokko tokko Eeshiyaa keessatti kan jalqaban yoo ta’u, fakkeenyaaf Sumer, Chaayinaa fi...
Afrikaan ardii addunyaa irratti sadarkaa sadaffaa irratti argamti. Lafa addunyaa waliigalaa keessaa gara harka shanaffaa ta’a.Bishaan bal’inaan marfamtee jirti. Afrikaa keessatti biyyoonni beekamtii guutuu fi walaba ta’an 54 kan jiran yoo ta’u, ummata addunyaa keessaa %14.7 (biliyoona 1.216) achi jiraata. Ardii ilmaan namootaa jalqabaa itti guddatan ta’uun yaadama. Seenaa Qaroomina koloneeffannaa Awurooppaa dura ture Seenaan...
Ardii jechuun lafa bal’aa lafa irra jiru kan walitti makamuudha. Lafti maali akka ardiitti akka ilaalamu seera cimaan hin jiru, garuu walumaa galatti Lafti ardii torba akka qabdu beekamaadha; isaan kun,Afrikaa , Eeshiyaa, Antaarktikaa, , Awurooppaa,Ameerikaa Kaabaa , Ameerikaa Kibbaa fi Ooseeniyaa (ykn Awustiraaliyaa) ta’uu isaaniiti. Statistics Ardiilee addunyaa Ardii Naannoo Heddummina Uummata km² mi²...
Jireenya keenya keessatti gaheen giddugaleessaa teknooloojiin qabu yaaddoo fi duubatti deebi’uu uumeera. Duubatti deebi’iinsi teeknooloojii irratti godhamu sochii walfakkaatu kan hin taanee fi ilaalcha adda addaa hedduu kan hammatedha. Fincilli teknooloojii irratti ka’e inni jalqabaa beekamaan Luddismii yoo ta’u, kunis oomisha huccuu keessatti otoomaatikii jalqabaa irratti duubatti deebi’uu ture. Otoomaatikii hojjechuun hojjettoota muraasni akka barbaachisan...
Utoopiyaanizimii teeknooloojii jechuun guddinni teeknooloojii gaarummaa naamusaa ta’uu isaa kan agarsiisu yoo ta’u, kunis utoophiyaa fiduu danda’a, fiduus qaba, jechuunis hawaasa seerotni, mootummoonni fi haalli hawaasummaa fedhii lammiilee isaa hundaaf tajaajiludha. Fakkeenyonni galmoota teekno-utoopiyaa dinagdee hanqina boodaa, dheerina jireenyaa, sammuu olkaa’uu, kiriyoniksii, fi uumamuu supparintelligence namtolchee kan dabalatudha. Sochiiwwan gurguddoon teekno-utopian transhumanism fi singularitarianism kan...
Teeknooloojiiwwan haaraa uumaman teeknooloojiiwwan asoosama ta’anii fi guddinni isaanii ykn hojiirra oolmaan isaanii qabatamaan ammallee baay’inaan kan hin dhugoomnedha. Isaanis naannoo teeknooloojii, baayooteknooloojii, roobootii, maxxansaa 3D fi bilookicheenii kan dabalatudha. Bara 2005tti, hayyuun gara fuula duraa Reey Kurzweil warraaqsi teeknooloojii itti aanu guddina jeneetiksii, naannoo teeknooloojii fi roobootii irratti kan hundaa’u yoo ta’u, teeknooloojiiwwan sadan...
Naamusni teeknooloojii damee xiqqaa naamusaa ogummaawwan adda addaa kan ta’ee fi dhiibbaa naamusa teeknooloojiin qabu xiinxaluu fi dhiibbaa hamaa teeknooloojiiwwan haaraa irraan ga’uu danda’u karaalee itti salphisan qoratudha. Dhimmoonni naamusaa bal’aan teeknooloojii irratti kan naanna’an yoo ta’u, xiyyeeffannoo addaa ogeessota teeknooloojiin hojjetan irratti dhiibbaa geessisan irraa kaasee hanga dhimmoota hawaasummaa, naamusaa fi seeraa bal’aa gahee...
Falaasamni teeknooloojii damee falaasama “shaakala meeshaalee dizaayinii fi uumuu”, fi “maalummaa wantoota akkasitti uumaman” qoratudha.Jaarraa lamaan darban keessatti akka barnoota tokkootti kan mul’ate yoo ta’u, bara 1970moota irraa eegalee “baay’ee guddaa” guddateera. Falaasamni saayinsii namaa kan teeknooloojii “hiika teeknooloojiin hawaasaa fi aadaa irratti qabu, fi dhiibbaa inni qabu” ilaallata. Jalqaba irratti teknooloojiin akka dheerina orgaanizimii...
Teekno-progressivism, ykn tech-progressivism, ejjennoo jijjiirama teeknooloojii fi jijjiirama hawaasummaa walitti dhufeenyaaf deeggarsa cimaa taasisuudha. Guddinni teeknooloojii baasii, balaa fi faayidaan isaanii hundi qooda fudhattoota qabatamaa guddina sanaaf haqaan akka qoodaman mirkaneessuuf qaamolee dimokiraatawaa fi itti gaafatamummaa seera qabeessa ta’aniin yeroo qajeelfamu gadi fageenyaan humneessuu fi bilisa kan baasu ta’uu akka danda’u falmu. [madda ofumaan maxxansee?]...
